Olen nyt useesti miettiny, että mitä kaikkee voisin eämässäni saavuttaa liittyen ihan kaikkeen.
Ystäviin,perheeseen, työn hakuun, kaikkeen mille ovet ovat nyt olleet lukittuna. Elämässä ei tarvitse olla, kuin muutama ihminen kelle voi kertoa murheita ja olla samanlainen eli kuunnella ja koittaa auttaa parhaansa mukaan. Jos elämästäsi häviää muutama ihminen, niin se ei tarkoita sitä, että ovet eivät enää sinulle aukea. Yksi sanontahan menee niin, että kun yksi ovi sulkeutuu takana, niin edessä aukeaa jo uudet. (ei ihan vissii olu oikein, mut sinne päin. )
Nyt minulle on kuitenkin niin käynyt. Uusia ovia on tällä hetkellä aukeamassa useampi, kuin yksi ja takanani sulkeutuu/ tulee sulkeutumaan ovi jos toinenkin.
Nyt siis minulla on mahdollisuus parantaa omaa itseäni ihmisenä, ystävänä, ja tyttärenä.
Pääsen purkamaan omasta päästäni todella isot lukot pois, jotka ovat piinanneet mieltäni jo aivan liian kauan. Sen takia en tule ottamaan elämän muutoksiani kovinkaan raskaasti ja peläten, vaan ennemminkin avoinmielin ja otan sen avosylin vastaan, sekä positiivisena asenteena lähden toteuttamaan tätä kaikkea,mitä minulle on nyt tullut eteeni.
Tänään kuulin ehkä maailman iloisimpia uutisia itselleni, josta olen haaveillut pienestä neidistä lähtien ja se selviää muutaman päivän päästä. Samana päivänä sain kuulla myös ehkä sen pelottavan asian mihin ensin suhtauduin peläten ja mieleen tuli, että voiko homman vielä perua. Se tapahtuu kyllä vasta joulukuussa, mutta kerkesin silti jo pelätä ja panikoida miten tulevan pitää mennä, sekä tulen varmaan enne joulukuuta panikoimaan asiaa vielä moneen otteeseen, mutta sanoinkin siitä jo aikaisemmin, että tulen ottamaan avun positiivisena ja avoiminmielin vastaan, koska tulen tietämään, että se saattaa olla apu niin moneen pahaan juttuun menneisyydessäni, että saattaisin vihdoin ja viimein päästää irti menneestä!
Sitä kyllä toivon, koska niin paljon pahaa kärsin vieläkin menneisyyteni takia sekä nyt viimeiseen 3 vuoteen mahtuu niin paljon surua ja epätoivoa, että nyt on aika astua eteenpäin ja ottaa itseäni niskasta kiinni, sillä haluan itselleni paljon paljon paremman elämän. Siksi että olen menettänyt sen ilon silmistäni ja mielestäni mikä minulla oli jo monta vuotta sitten. Haluan sen takaisin sillä minusta tuntuu, että tämä jatkuva suru ja murhe, sekä myrkyttämällä itse itseäni pääni sisällä ei ole enää ollenkaan kivaa, vaikka tästäkin saan todella paljon itselleni, silti se rupeaa riittämään ja uudet tuulet ja itseni myrkyttäminen pahoilla sanoilla, ajatuksilla ja teoilla niille voi sanoa hyvästi ja suksikaa niin kauas, kuin mahdollista!!!!
