Yksinäisyys

Kun olet kipeä ja joudun olemaan kotona yksin, miltä sinusta silloin tuntuu?

Minusta se tuntuu aivan kauhealta, kun ei ole mitään tekemistä, kenenkään kanssa ei voi jutella, ja joudut monesti miettimään mitä oikein tekisi.

Kipeenä toivoisit olevas jossain muualla kun kotona neljän seinän sisällä, mutta sit ku oot koulussa nii sit taas toivoisit olevas jossain muualla kun siellä.

Silloin kun olet kotona yksin ja ei ole mitään  tekemistä, silloin tulet ajatelleeksi menneitä ja ehkä jopa menetettyjä rakkaita, joita et voi ehkä enää saada koskaan takaisin.

Kun olet yksin eikö sinustakin tunnu silloin siltä, että voit antaa itsellesi aikaa ja miettiä monesti mitä tapahtuu? Voit miettiä tulevaa ja voit miettiä menneitä.

Anna joskus itsellesi aikaa, mutta älä mieti liian surullisia juttuja, koska on hyviäkin olemassa. 
Silloin ei tule sellaista kaipuun ja ikävän tunnetta. jolloin alat haikkailla esim. eksäsi perään. Jos olet ollut monta kuukautta jo sinkkuna ja joka ilta mietit sitä entistä rakasta, niin se ei ole hyvä juttu, koska silloin, et tule pääsemään hänestä kovin helpolla yli ja silloin et voi jatkaa matkaasi eteenpäin.

Joten älä mieti niin syvälle, että et pääse yli. Sillä minä olen tehnyt juuri näin ja lopputulos on se.

Ei ole hyvä juttu.


Kirjoittelen taas :)

Onko teillä samanlaisia tunteita?

Tunteet sisälläni ovat välillä todella ärsyttäviä, sillä en tiedä missä mennään?
Tunteita on monen laisia ja minulla on ollut nämä kaikki. Kipu, ikävä, ilo, suru, seko, hullu, bile, eksynyt, ja vaikka mitä monia muita. Onko teilläkin?

Joskus tunteita on pakko ilmaista, mutta usein niitä ei halua purkaa perheen tai vaikkapa ystävien läsnä, silloin pitää yrittää esittää iloist ja näytellä, että kaikki olisi mahdollisimman hyvin vaikka ei olisikaan. Mutta joskus vain käy niin, että hakeudut yksinäsi johonkin ja vähän ajan päästä kaverisi tulee paikalle ja kysyy mikä on? Silloin käy niin, että saatat murtua täysin.

minulle on käynyt monet monet kerrat noin ja silloin ei ole voinut tunteilleen yhtään mitään.Niin vain tuppaa tapahtumaan eikä asialle voi mitään, mutta jos on kavereita, silloin he kuuntelevat ja auttavat jos vain on tarve. Tunteita ei kannata piilotella parhailta ystäviltä varsinkaan surun ja kivun tunnetta, sillä he aistivat sen heti, mutta joskus saattaa käydä niin, että he huomaavat,että sinulla on joku mielessäsi, mutta antavat sinun hetken olla yksinäsi ja rauhoittua.

Jos olet yksin ja mieltäsi painaa joku niin jos ulkona on kaunis sää niin lähde ulos luonnon helmaan. Minulla luonto auttaa todella paljon, koska silloin saat katsella kauniita maisemia, ajatella läheisiäsi, olla vain ihan rauhassa itsesi kanssa, eikä kukaan tule häiritsemään.


Kirjoittelen taas! :)

Missä mennään?

Hei! Kirjoitan blogissani pelkästä itsestäni, koska facebookkia on turha käyttää päiväkirjana, vaikka kaikki huomaa sen, mutta eivät välitä joten parempi vain kuin kirjoittaa blogia joko julkisena tai ei.
Olen kokenut pennusta lähtien koulukiusaamista, masennusta, läheisten menettämistä, koulun vaihtoa, erottamista ja mitä kaikkea muuta.
Nyt olen onneksi päässyt jotenkin jaloilleni ja jotenkin päässyt elämään normaalia elämää, mitä nyt tälläkin hetkellä kärsin masennusta ja riitaa vanhempieni ja ystävieni kanssa.

Erosin 2kk 3vk ja 5 päivää sitten 7kk ja 3viikon suhteen jälkeen. On vähän vaikea laskea irti ja yrittää saada kaikki kuntoon, mutta ei onnistu. Tuntuu kuin sydäntä ei olisi enää ollenkaan olemassa, sillä serkun koira lopetettiin 4 vuotta sitten ja hän vei toisen puolen sydämmestäni mukanaan ja nyt exäni vei toisen. Olen siis elossa, mutta ilman sydäntä. Outo tunne, mutta pakko jatkaa olo tuntuu paljon kevyemmätä kun ei ole enää mikä pumppaisi rinnasssani, sillä se on poissa, mutta elän, miten mahdollista? Miten outo tunne?
Silti olen tässä kirjoittamassa blogiani vaikka ei ole sydäntä millä elää.
Osaan vieläkin pitää hauskaa kavereideni kanssa vaikka tyhjä aukko rinnassani on. kävelen, puhun, hengitän, juoksen, nauran, teen kaikkea mitä vain voin, mutta ilman sydäntä.


Jatkan taas kunhan mieltä painaa tai muuten vain ei ole mitään tekemistä. :)