Tää ei voi enää olla mahollista. En taas vaihteeks tiiä mitä päässä pyörii ja mihin suuntaan, en osaa enää ajatella tätä tilannetta. Tunteet karkaavat edelleen exäni puoleen vaikka pieni peli/leikki ehkä jopa kokeilu oli meneillään yhden tyypin kanssa, mutta siitä ei tullut mitään en kelvannutkaan hänelle, sen jälkeen olen taas alkanut haaveilemaan exästäni, mutta en tiedä kannattaako se? Haluaisin nähdä muitakin jätkiä ja katsoa kuka löytää minut, mutta kun ei en tiedä mikä exässäni vetää minua häneen vai mitä tämä on? Helvetin pahaa unta vai vain mieleni harhailemista kaiken stressin keskellä! Stressin aiheuttajia on tällä hetkellä liikaa ja se vie minulta kaiken voiman itsestäni ja laittaa minut ihan sekaisin. Miten vain saisin itseni ymmärtämään, että en enää kuulu hänen elämäänsä mitenkään ja että hänen ei tarvitse minulle kertoa enää yhtään mitään vaikka itse haluaisin. Siitä on jo 8kk ja risat kun erosimme ja minun tunteeni ei ole muuttunut yhtään mihinkään. Luulin jo, että olisin päästänyt irti ja mennyt omassa elämässäni eteenpäin, mutta en vissiin onnistunut asiassa ollenkaan. Luulin selvinneen pahimmasta tuskasta ja surusta minkä hän aiheutti ja jätti päälleni, mutta rakkauden tunteesta en silti voinut luopua vaikka menetinkin hänet. Luulin että pystyisimme vielä keskustelemaan asiasta ja jatkaa ennallaan, mutta olin väärässä ja todella pahasti. Olin menettänyt hänet. Silloin sydämeni kohdalle tuli syvä ja pimeä kohta. Hän oli vienyt koko sydämeni mukanaan, sen hän sai ja minä olin tyhjää täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti